keskiviikkona, huhtikuuta 18

kill them softly


Istun koneella miehen takana ja itken, eikä se huomaa.

Oon stressannu viime viikkoina niin hirveästi koulun takia että se näkyy jo vaa'alla. En ole koskaan ollut mikään tunnesyöppö oikeastaan, joten tää on ihan uutta mulle. Ja kamalaa. Olo on kömpelö, ahdas ja yleisestikin vaan oksettava. Aamupaino oli 62,9. Nyt tälle tulee stoppi. Mun on joka tapauksessa saatava koulujutut ojennukseen, joten sitten pitäisi olla vähemmän "syitäkin" syödä kuin sika...
Mieskin on niin kylmä. Itken siksi, ettei siitä ole taas kahteen viime päivään irronnut oikein mitään. Ihan kun se olis jossain muualla. Ja vittumaisintahan tässä on se, että se ei puhu niistä asioista. Kun kysyn, että ootko kyllästynyt, se vastaa; "Oon kyllästyny tyhmiin kysymyksiin". Ja kävelee pois. Oon raivona. Näitä jaksoja tulee aika ajoittain, tahtoisin vaan tietää syyn. Tai sitten mun tulisi vaan olla ajattelematta typeriä ja keskittyä itteeni. Sen taidan tehdäkin. Joo!

Eilen illalla tuijottaessani oksettavaa ruhoani peilistä päätin, että tänään lähden 10 kilometrin pyöräilylle. Katson ikkunasta ja siellä tulee taas jotain räntäpaskaa. Tulkoot, ei estä mua. Mikään ei saa enää estää mua tai olla olevinaan-este tai mitään. Katson päivittäin kuvaa viime kesän lopulta jossa olen laihimmillani, ja se kuva on nätti. Tahdon taas siihen kuntoon enkä olla tällainen pöhöttynyt makkara.

Tällä hetkellä kaikki tuntuu aika surkealta ja lohduttomalta. Paitsi kupillinen kahvia ja musiikki kuulokkeissani.

torstaina, maaliskuuta 15

i like food, food is... bad


Oli mulla ihan jotain asiaakin. Kun tuossa aiemmin tiskasin. Unohtui. Äsh.

Tänään sitten sorruin syömään palan pizzaa. En isoa, mutta liikaa sekin on. Muuten meni ruokailut ihan jees, yksi kokonainen ruispala juustolla ja Valion mandariini-vanilja -jogurtti, plus tietty pakolliset pari kuppia kahvia. Ja Cola Zeroa mutta ei sitä liene tarve laskea.

Hain töihin pariin paikkaan. Voi kun tärppäisi. Mies puhuu että mentäisi ulkomaille loppukesästä/alkusyksystä jos mäkin saan kesällä tienattua hieman.
Viime yönä aloin taas kännissä meuhkata näistä itsetunto-ongelmista ja aika rumia juttuja tuli sanottua puolin ja toisin. Ei tarvitsisi tuon niskaan sitä sysätä että oon niin pirun tyytymätön itteeni. Viina ei taida olla mua varten kun muutun aina ihan hirviöksi otettuani? Olutlinjalla kun pysyisi niin ei menisi riehumiseksi...
Joo ei siis tarvinne todeta että eilisestä mukavasti extrakaloreita tuon ystäväni Alkoholin takia. En edes uskaltanut käydä vaa'alla. Huomenna aion käydä juoksemassa ja reenata, tää päivä meni taas ihan ohi.

Oon surkea :c

keskiviikkona, maaliskuuta 14

Surkeutta



Hei kaunokit! Ja heti alkuun pahoitteluni siitä ettei päivitystä ole hetkeen tullut. Viime päivissä, viikoissa ei ole ollut mitään kehuskeltavaa tai syytä olla ylpeä, joten en viitsinyt kynäillä possuiluriviä ja näin viedä aikaanne turhalla, ällöttävällä p-skalla.

Siispä niin, otin itseäni taas niskasta kiinni ja tänään meni ihan hyvin; 450 kcal joka koostuu kahdesta kokonaisesta ruispalasta juustolla ja 0,33 Koffista. Olut on niin pahe, niin pahe. Turhia, kamalia kaloreita, mutta rakastan sitä niin paljon että liekkö koskaan voin täysin luopua.

Pyöräiltyä tuli n. 5 km ja lihaskuntoa tehtyä kymmenisen minuuttia (joo, hitusen säälittävää, mutta tyhjää parempi, eikö?).

Tämä päivä sai taas potkittua ahteriin, kun muisti miten tämä tyhjänkevyt olo on niin auttamattoman ihana ja kun näki taas muutaman todella kauniin ja laihan tytyn tuolla ulkona. Minäkin, vielä joku päivä.

maanantaina, helmikuuta 13

Goodday


Kyllä sitä välillä miettii että mitähän ihmettä seuraavaksi, kun bustaa itsensä kaivamasta leipäpakettia roskiksesta tajuttuaan ettei katsonut ravintoarvoja sen kyljestä... Saapa ainakin mielenrauhan jos ei muuta. Eikä kukaan ollut todistamassa tätäkään alentumisen hetkeä.

Päivähän on ollut loistava! Kävelin reippaasti noin tunnin, väänsin puolen tunnin lihaskunnon ja tanssahtelin vielä siihen päälle + hyötyliikuntana siivoamista. Kaloreita ei ole kertynyt kuin max 350, ehkä jopa alle 300 (en tiedä paljonko muutamassa [alle 10] irtokarkissa on kaloreita?). Olo on ihanan energinen ja kevyt, tekisi edelleen mieli vain pomppia ja tanssahdella ympäri asuntoa. Kumma, miten mieliala heitteleekin ihan itsekseen välillä. Tämä ei sinänsä edes ollut kummoinenkaan päivä, sillä sain melkein miesystävän suututettua vammailuillani, stressasin koulujuttuja ja ahdistuin jo valmiiksi kesästä ja silloin mahdollisesti päällekkäin menevistä jutuista. Jokin silti vain on tarttunut kevyesti rinnasta ja kiskoo kohti kattoa, kepeästi ja pehmeästi, vetää hymyn huulille kaikesta huolimatta.

Äh, muistin juuri pakastimessa muhivan jäätelötötterön olemassaolon... Ei! Ei ei ei! Äkkiä lakkaamaan kynnet, jospa niiden kuivumisen aikana tämä mielitekokin menisi ohi. En voi sortua nyt, en näin upean päivän päätteeksi!

Miten teillä meni muruset? :)

perjantaina, helmikuuta 10

I fail


Hyi, hyi ja hyi. En tahdo edes muistella eilistä. En muista milloin olisi viimeksi iskenyt moinen ahmimiskohtaus! Ai kamala ja oksennus.
Alkuviikko meni ihan hyvin, kalorit pysyivät 600:n kieppeillä tai alle joka päivä, sain tehtyä lihaskuntoa ja olen juossut joka päivä paikasta toiseen asioilla pakkasesta huolimatta. Mutta se eilinen... Nachoja, paahtoleipää, vanukasta, jäätelö... Kun olin lapannut sisääni järkälemäisen palan mustikkapiirakkaa ja makasin sängyllä miettien ääneen mitä söisin seuraavaksi, miesystäväni kommentoi kevyesti naurahtaen, vitsaillen: "Onko sulla syömishäiriö tai jotain, ensin et syö kolmeen päivään mitään ja sitten ahmit kaapit tyhjiksi". Hassua, miten lähelle se pääsee, muttei silti perille asti. Sivuutin kysymyksen alkamalla puhua valkosipulipatongista joka on kohta liian kovaa syötäväksi.

Eilisen ahmimisen jäljiltä vatsalaukkuni taisi vähän venähtää, koska tänään se huutaa ruokaa sisäänsä hiljenemättä. Kieltäydyn. Söin aamulla pohjapuolen ruispalasta ja tunti sitten lämmin kuppi -keiton. 140 kcal. Kahvia olen juonut useamman kupin, tilkalla rasvatonta maitoa kuten aina. Liikenteessä olen ollut pari tuntia jalan. Illalla kaljaa... Sieltähän ne loput kalorit sitten tulevatkin. Tosin ryyppyiltojen jälkeisinä aamuina vatsa on jostakin syystä ihanan litteä.

Tämä viikko tuntuu olevan jo pilalla. Yhden päivän takia joka meni täysin reisille. En voi enää korjata tapahtunutta. Vaaka muistuttaa sitä, mitä tuli tehtyä.

Ensi viikolla en syö mitään.

tiistaina, helmikuuta 7

Lies, lies


Ollapa kesällä tuossa kunnossa! Ahh, siinä tavoitetta.


Viikonloppu meni niin syöpöttelyksi ja juopotteluksi etten kehdannut edes kaloreita laskea - saati raportoida tänne mitään pysyviä todisteita itsekurin täydellisestä puutteesta.
Eilen päästiin taas riitoihin asti miehen kanssa aiheesta minun painoni.
Linkitin herralle -ihan vain ällistelläkseni- tämän: http://www.iltasanomat.fi/videot/ulkomaat/mallin-kapeaakin-kapeampi-vyotaro-hammentaa-vain-50-senttia/vid-1288447001489.html ja mies väitti, että ei kiinnosta, ei ole katsonut eikä aio. Intin aikani että katso nyt. Lopulta laitoin videon itse pyörimään, jolloin mies paukautti, että valehtelin, kyllä mä sen katsoin, en vaan tahtonut sanoa kun siitä alkaa heti joku "kun mä olen niin läski" -härdelli.

Aha. Valehteli päin naamaa, ja sitten vielä muistuttaa mua siitä, että olen kännissä ollut aikamoinen idiootti aina välillä. Sanoin, ettei tässä nyt ollut takana mitään sellaista (niin kuin ei oikeasti ollutkaan), yritin tiedustella että miksi häiskä edes luulee moista, ja itkuhan siinä pääsi. Ukko alkoi sitten murjottaa, vaikka itse pahoitti mun mielen. Riidoissa nukkumaan, jes, en vihaa mitään niin paljon. Nyt kaikki kuitenkin hyvin, en jaksa pitää turhaa vihaa yllä. Tuo kuitenkin potkaisi taas kunnolla persuuksille, ja tämä päivä onkin ollut varsin onnistunut:

324 kcal =
- peruna 60g
- kolme kalapuikkoa
- 50 g perunasalaattia
- granini appelsiini-mehu

Ja no 4 kuppia kahvia päälle.

Kaiken lisäksi sain hieman liikuttuakin: tein puoli tuntia lihaskuntoa ja kävin puolen tunnin reippaalla kävelylenkillä + kiertelin kaupungilla pari tuntia.

Varsin hyvä olo tästä päivästä. Pitkästä aikaa.

perjantaina, helmikuuta 3

lost my dream key



Tänään oli tentti joka meni aivan penkin alle. Siinä nyt ei mitään uutta sinänsä. Pakko alkaa vähän panostaa tuohon opiskeluun ennen kuin alkavat periä opintotukia takaisin.

Päivän kalorit nousivat yli kuuteen sataan... Vaikken syönyt kuin kolmesti ja kahta eri asiaa koko päivänä. Hiton meksikonpata. Paino oli kuitenkin "päiväunilta" puolen yön aikaan herätessä alle 60! Jes!

Olen selaillut nyt viimeisen tunnin ajan ruokapornoa ja huomenna tulee rahaa... Pelottaa jo valmiiksi, olen nimittäin himoinnut lakritsijäätelöä jo ainakin kaksi viikkoa. Pitää kiertää kaupat kaukaa.

Ottaa niin päähän että on noin kylmä! Tahtoisin niin lähteä lenkille, mutta keuhkot tuntuvat lyhistyvän kasaan ja repeävän jo kouluunkävelymatkalla johon menee vartti. Tänään piti onneksi asioida apteekissa, joten tuli käveltyä reipasta tahtia n. 45 minuuttia. Ei se vielä juuri mitään ole, mutta hitusen enemmän kuin kouluun - kotiin -päivinä.
Piti tehdä lihaskuntoakin tänään mutta sitten meni koko ilta nukkuessa. Tekosyitä, tekosyitä, anyone? Meikä tuntuu ainakin olevan niiden mestari.